Hankkeet

Hankkeet

Att City-talo
Kalasatama, Att

Hankesivu »

Tunnus
keh-2009-5
Aikataulu

Suunnittelu 2009-2010, rakentaminen 2011-2012

Hyväksymisvuosi

2009

 

Valmistumisvuosi

2012

Teema
Sijaintialue

Kalasatama

Toteuttaja

Att

Yhteistyötahot

Arkkitehtitoimisto HMV Oy, Uudenmaan mestarirakentajat Oy

Tavoitteet

Att City-talon asunnot on suunniteltu poikkeaville ruokakunnille. Tyypillisiä asukkaita ovat mm. yksinhuoltajaperheet ja kahden itsenäisen aikuisen yhteisasuminen. Asuntojen suunnittelussa on huomioitu ruokakuntien vaihteleva asukasmäärä, mm. viikonloppuasuminen. Tästä syystä asuntoihin on suunniteltu makuualkoveja sekä vaatehuoneita palvelemaan tämän tyyppistä asumista. Erityisesti kaksioihin on pyritty suunnittelemaan ”neutraalihuoneita” perinteisen olohuoneen ja makuuhuoneen sijaan.

Yksiöillä ja kaksioilla on ranskalaiset parvekkeet katujulkisivuissa. Ulko-oleskelutilat ovat kerroskohtaisia yhteisterasseja, jotka yhdistävät kaksi rakennusmassaa.

Asuntoja on yhteensä 63 kpl. Yleisin asuntotyyppi on kaksio. Asunnot ovat väljien porrashuoneiden ympärillä. Pienilläkin asunnoilla on poikkeuksellisen paljon julkisivuseinää ja asunnot ovat valoisat.

Yhteinen oleskelutila ja yhteissaunat sijoittuvat kattokerrokseen. Niihin liittyy suuret kattoterassit ja viherkatot, joissa on sekä ruukkupuutarhamaisia että maksaruohokatto-osia.

Att City-talo on myös Kalasataman autottoman korttelin toinen asuinrakennus. Autottoman korttelin asunnoille ei ole lainkaan rakennettu autopaikkoja. Tätä autopaikkojen puuttumista on kompensoitu normaalia paremmilla polkupyörän säilytystiloilla sekä mopotallilla. Kullekin asunnolle on nimetty huoneluvun mukaisesti omat, huoneistonumerolla merkityt säilytyspaikat. Polkupyörien säilytystiloihin on käynti suoraan porrashuoneista sekä yhteys ulos. Lisäksi rakennuksessa on erillinen polkupyörien huoltotila. Lisäksi yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikkoja tulee sijoittumaan korttelin lähelle.

Kuvagalleria

Seuranta

Kohde on valmistunut.

Puisten tilaelementtien käyttö kerrostalotuotannossa
Kivikon Kivijalkatie, 47079/5, Suomen Aktiivtalo Oy

Hankesivu »

Tunnus
keh 2012-1
Aikataulu

Tontti varattu 2011

Hyväksymisvuosi

2013

Valmistumisvuosi

2015

Teema
Sijaintialue

Kivikon Kivijalkatie, 47079/5

Toteuttaja

Suomen Aktiivtalo Oy

Yhteistyötahot

Huttunen-Lipasti-Pakkanen Arkkitehdit

Tavoitteet

Yhtiö on kehittänyt  teknologiaperusteisen konseptin Hitas-hintatason asuinkerrostalojen tuottamiseen kuluttajille ja vuokra-asuntoyhtiöille.

Projektin avulla selvitetään sekä 1) tehdasolosuhteissa esivalmistettujen puisten tilaelementtien hyödyntäminen kerrostalorakentamisessa että  2) tavaravirtojen kuivaketjun hallitseminen koko rakentamisen prosessissa.  

Ratkaisulla pyritään kustannustehokkuuteen, tuottavuuden kasvuun ja kosteusriskien eliminoimiseen. Projektin yhteydessä selvitetään myös uusien rakennusteknisten ratkaisujen kehittämistä.

Kuvagalleria

Seuranta

Hanketta seurataan aktiivisesti ja raportoidaan saatuja kokemuksia kerrostalotuotannon kehittämiseksi.

Autopaikkakustannusten kohdentaminen
Jätkäsaari, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto

Hankesivu »

Tunnus
keh-2011-1
Aikataulu

Hanke rakenteille vuonna 2012

Hyväksymisvuosi

2011

Valmistumisvuosi

2012

Teema
Sijaintialue

Jätkäsaari

Toteuttaja

Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto

Yhteistyötahot

Arkkitehtitoimisto HMV Oy

Tavoitteet

Kehittämishankkeessa tutkittiin autopaikkojen kustannusten eriyttämistä asuntojen myynnin yhteydessä. Myyntivaiheessa osaan asuntoja kytkettiin autopaikka ns. kylkiäisenä todellisella kustannuksella. Jätkäsaaren kortteli sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien päässä. Kokeilun toteuttamiseksi toteutettiin kaavan vaatimista autopaikoista noin 65 %.

Autopaikoista tehtiin erilliset autohalliosakkeet.

Kuvagalleria

Att Helsingin Studio
Kalasatama, ATT, vapaarahoitteinen Hitas

Hankesivu »

Tunnus
keh-2009-4
Aikataulu

Suunnittelu 2010, rakentaminen 2011-2012

Hyväksymisvuosi

2009

Valmistumisvuosi

12/2012

Teema
Sijaintialue

Kalasatama

Toteuttaja

ATT, vapaarahoitteinen Hitas

Yhteistyötahot

Arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki Oy

Tavoitteet

Kalasataman autottomaan kortteliin, Studiotaloon rakennettiin autottomia Hitas-asuntoja. Kortteliin ei tullut asukaspysäköintiä, vaan sen sijaan polkupyörien säilytystilat toteutettiin pienempiin yksikköihin,  lastenvaunu- ja rollaattorivarastoista tehtiin reilut sekä yhteiskäyttöautojen pysäköintipaikat lähelle toteutettiin lähelle.

Autottoman elämäntavan tukemiseksi hankkeessa korostettiin polkupyörien säilytystilojen laajuutta ja saavutettavuutta. Polkupyörien sisäsäilytyspaikkoja toteutettiin 176 paikkaa (3,91 pp/asunto).

Hankkeessa kehitettiinloft-konseptia mukaillen studio-asuntoja, joissa on loft’maisia piirteitä kuten normaalia korkeampi huonekorkeus, pintojen materiaalin tuntu ja totutusta poikkeavia tilajärjestelyjä. Ikkunat ulottuvat pääosin lattiaan saakka ja komeroiden sijasta käytetään useimmissa asunnoissa vaatehuoneita. Pintojen materiaalintuntu on toteutettu mm. käyttämällä asunnon sisätiloissa osassa seiniä tiilimuurauspintoja sekä antamalla pilari-laatta rakenteen näkyä. Ratkaisu tuo tavanomaisesta karheampaa materiaalisuutta asuintiloihin ja on sisätilojen ilmeen tärkeä yksityiskohta.

Tilallista väljyyttä toteutettiin huonekorkeutta nostamalla ja jättämällä osa toimintoja rajaavista asuntojen sisäseinistä asukkaan harkinnan mukaan toteutettaviksi. Asukkaan valinnanmahdollisuuksien lisäämiseksi asuntojen väljyysvaihtoehtoja tarjotaan kolmen tasoisina: osa toteutettiin tilallisesti tavanomaisin asuinhuonein, osa täysin avoimina ja osa tältä väliltä. Mahdolliset väliseinien sijainnit toteutettiin esimerkinomaisesti kaikkiin asuntotyyppeihin.

Julkisivujen arkkitehtuurissa on tavoiteltu vähäeleisyyttä ja vältetty irrallisia, tämän päivän asuntorakentamiselle tyypillisiä yksityiskohtia.

Kuvagalleria

Seuranta

Hanke esitellään Kehittyvä kerriostalo -seminaarissa 2015.

Vihreistä vihrein
Jätkäsaari, 20814/1-2, TA-Rakennuttaja Oy, Rakennusliike Reponen Oy, Arkkitehtuuritoimisto Talli Oy, pihasuunnittelu LOCI maisema-arkkitehdit Oy, viherurakoitsija Työyhteenliittymä Vihermali Oy & Koiviston Vihertyö Oy.

Hankesivu »

Tunnus
keh 2012-2
Aikataulu

Rakentaminen alkaa vuoden 2015 aikana.

Hyväksymisvuosi

2014

Valmistumisvuosi

2016

Teema
Sijaintialue

Jätkäsaari, 20814/1-2

Toteuttaja

TA-Rakennuttaja Oy, Rakennusliike Reponen Oy, Arkkitehtuuritoimisto Talli Oy, pihasuunnittelu LOCI maisema-arkkitehdit Oy, viherurakoitsija Työyhteenliittymä Vihermali Oy & Koiviston Vihertyö Oy.

Yhteistyötahot

Helsingin yliopisto, Aalto-yliopisto

Tavoitteet

Tavoitteena on koerakentamisen avulla selvittää viherrakentamisen toimivuutta kerrostalon katoissa. Sevitetään mm. miten viherkatto toimii vesikatteen mekaanisena suojana, sen vaikutusta hulevesien määrään ja laatuun. Samoin tutkitaan viherkaton käyttöä kattopuutarhana ja sen vaikutusta asumisviihtyvyyteen ja yhteisöllisyyteen. Julkisivujen viherrakentamista tutkitaan ja sen vaikutusta talojen ulkoarkkitehtuuriin ja kesäkuukausien ylilämmön torjuntaan. Lisäksi selvitetään viherrakentamiseen soveltuvia kasvilajeja ja niihin liittyviä teknisiä ratkaisuja.

Talojen ylimmät katot toteutetaan biodiversiteettikattoina, jotka sisältävät mm. kivituhkaisia polkuja, niittyjä, maksaruoho-osioita, ekopisteitä kosteikkoineen, perhosbaareineen, hyönteishotelleineen ja peitekasvillisuuksineen. Toiseksi ylimmät katot tomivat hedelmäpuumetsäaiheisesti, joilla kukoistavat mm. omenapuut ja makeapihlajat sekä erilaiset marjapensaat. Nämä katot ovat muutoin perennamattojen ja kivituhkaisten  polkujen peittämät. Kummallekin hedelmäpuuumetsäalueelle on esteetön pääsy taloyhtiöiden korkeatasoisista saunaosastoista. Alimmalla katolla sijaitsee taloyhtiöiden yhteinen keittiöpuutaha, jolla sijaitsee mm. kasvihuone. Keittiöpuutarhassa viljellään erilaisia yrtteja, viiniköynnöksiä, herneita, papuja jne. Aluetta somistavat värilliset kukkaruukut ja korkeatasoiset kalusteet ja rakenteet. Taloyhtiöiden kerhotiloista on suora yhteys keittiöpuutarhaan.

Taloyhtiöiden autohallin lattian ja katon läpäisee suurehko maavarain istutusallas, johon sijoitetaan ikivihreitä puita. Autohallin katon päällä ovat lasten leikkitilat ja muotoiltu piha-alue vesialtaineen ja varjossa viihtyvine kasveineen. Näihin molempiin tiloihin sijoitetaan Aalto-yliopiston suunnittelemaa  tilataidetta.

Rakennuksen  seinille rakennetaan teräksiset vaijerirakenteet, joiden varassa kohoavat ja laskeutuvat erilaiset  köynnöskasvit, villiviinit, humalat ja kärhät. Parvekkeille sijoitetaan kasvialtaat puita ja pensaita varten.

Koko korttelista tulee  ” vihreistä vihrein” – nimen mukainen kaupunkikeidas. 

Kuvagalleria

Jätkäsaaren sukupolvitalo
Jätkäsaari, Saraco Oy

Hankesivu »

Tunnus
keh-2010-4
Aikataulu

Hanke on valmistunut vuonna 2013

Hyväksymisvuosi

2012

Valmistumisvuosi

Hanke on valmistunut vuonna 2013

Teema
Sijaintialue

Jätkäsaari

Toteuttaja

Saraco Oy

Yhteistyötahot

Anttinen Oiva Arkkitehdit Oy

Tavoitteet

Päätavoitteena hankkeessa oli kehittää konsulttivetoisesta ryhmärakentamisesta uusi toteutusmuoto kerrostalorakentamiseen. Toteutusmuodon tarkoituksena oli tuottaa asukkaille selkeä hintaetu verrattuna grynderirakentamiseen.

Saracon mallissa asukkaat toimivat asuntoyhtiön perustajaosakkaina, ja asunnon hankintahinta muodostuu hankkeen todellisten kustannusten perusteella. Tälle vastakohtana on gynderituotanto, jossa rakennuttaja pyrkii maksimaaliseen projektikatteeseen kustannussäästöillä ja mahdollisimman korkealla myyntihinnalla.
 
Muina tavoitteina oli tarjota lapsiperheille ja heidän aikuistuvalle nuorisolleen ja/tai ikääntyville vanhemmilleen asuntoratkaisuja, joita kantakaupungissa ei ole tarjolla: isohkoja perheasuntoja, joihin voi yhdistää pienemmän sivuasunnon.

www.asuntohankkeet.fi

www.ryhmarakennuttaminen.fi

Kuvagalleria

Att Matalaenergiatalo
Viikki, Viikinmäki, Att

Hankesivu »

Tunnus
keh-2010-5
Aikataulu

Suunnittelu 2008 - 2009
Rakentaminen alkoi syksyllä 2009
Valmistui keväällä 2011

Hyväksymisvuosi

2010

Valmistumisvuosi

2011

Teema
Sijaintialue

Viikki, Viikinmäki

Toteuttaja

Att

Yhteistyötahot

Muut kaupungin virastot, Rakennusliike Reponen Oy, Arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit Oy

Tavoitteet

Hankkeessa luotiinn menettelytapa ja vähäpäästöisten matalaenergiantalojen rakennuttamiseksi ja toteuttamiseksi Helsinkiin. Hanke toteutettiin yhteistoimintaurakkana, jossa rakennuttajan tavoitteet oli määritelty mahdollisimman tarkasti.

Matalaenergia-asiat on huomioitiin mm. rakenteissa (eristeiden paksuudet ja materiaalit), ilmanvaihdossa (lämmöntalteenotto) ja lämmitysmuodossa (ilmalämmitys). Kestävän kehityksen ja energiansäästön mahdollisuuksia tutkittiin ja jalostettiin kohteen luonteeseen sopiviksi.

Kohteen suunnittelussa ja talotekniikassa huomioitiin muun muassa seuraavia asioita:

Huoneistokohtainen tekniikka siirrettiin keskitettyihin kuiluihin, joihin on pääsy suoraan porrashuoneesta. Huoltotoimenpiteet suoritetaan porraskäytävän kautta.

Tuloilma otetaan rakennukseen porraskohtaisesti viileältä koillisen puolelta ja johdetaan porrashuoneessa edelleen huoneistokohtaisiin tekniikkakuiluihin.

Molempien autohallien poistoilma imetään keskitetysti keskimmäisen lamellin takaosaan varatun teknisen tilan kautta ja johdetaan suoraan vesikaton yläpuolelle.

Parvekkeet kannatetaan itsenäisenä vyöhykkeenä, jolloin vältytään julkisivua ja rakenteita puhkovilta kylmäsilloilta. Parvekkeet jäykistetään etureunastaan metallisälerakenteilla, jotka jäsentävät julkisivuja ja luovat lasitusten kanssa rakennuksen ilmeen.

Kaakkoon ja lounaaseen avautuvat parvekkeet ovat kokonaan lasitettuja ja parvekkeiden syvyys on suunniteltu niin, että lämpimimpinä kesäaikoina ne varjostavat huoneistoa liialta auringon lämmöltä. Lasitukset heijastavat auringon säteilyä sekä vaimentavat Lahdenväylän liikennemelua.

Aurinkoenergian hyödyntäminen on  huomioitu paneelivarauksilla kerrostalojen katoilla. Myös parvekkeiden metallisälerakenteisiin on mahdollista integroida aurinkopaneeleita.

Kaikki ikkunat ja ikkunaovet ovat A-energialuokan matalaenergiaikkunoita.

Hankkeen esite (pdf)

Kuvagalleria

Seuranta

Tavoitteiden toteutuminen todennetaan mittaamalla kahden ensimmäisen käyttövuoden aikana energiankulutusta.

Bonava kerrospihatalo
Haaga, Bonava

Hankesivu »

Tunnus
Keh-2014-1
Aikataulu

Rakentaminen 2016 - 2018

Hyväksymisvuosi

2014

Valmistumisvuosi

2018

Teema
Sijaintialue

Haaga

Toteuttaja

Bonava

Yhteistyötahot

Arkkitehdit Anttila & Rusanen Oy

Tavoitteet

Pientalomaista asumista kerrostalossa

Kehittämisteemat:

TALOTYYPPI 
Rakennustyyppi mahdollistaa pientalomaisen asumisen myös tiiviimmin rakennetussa ympäristössä. Hissillä tai portaan kautta pääsee suoraan omalle kerrospihalle, jolta on käynti asuntoon. Kerrostasolla on ainoastaan kaksi huoneistoa.

ASUNNOT 
Kaikki asunnot ovat kolmeen suuntaan aukeavia muodoltaan selkeitä päätyhuoneistoja, joiden sisäinen muuntelu on helppoa. Myös asuntojen välisen seinän paikka makuuhuonevyöhykkeellä on kerroksittain valinnainen.  Kerrospihan kautta asuntoon on järjestettävissä useampia sisäänkäyntejä ja tarvittaessa esim. kuraeteinen.

ASUNTOKOHTAISET ULKOTILAT 
Rakennuksessa asutaan oman kookkaan kerrospihan äärellä. Talon liikenneratkaisusta johtuen pihaa käytetään päivittäin ympäri vuoden. Pihan koko ja sijainti tarjoavat asukkaille mahdollisuuksia monipuoliseen ulkotilan käyttöön: leikkiin, oleskeluun, ruukkupuutarhan kasvatukseen, ruokailuun, grillaukseen, pyykin kuivaukseen, pyörän korjaukseen, nikkarointiin jne. Pihatilaa voi halutessaan rajata, jakaa tai lasittaa.

SÄILYTYS- JA VARASTOTILAT 
Muunneltavissa pohjaratkaisuissa asunnon sisäisten säilytystilojen määrää ja sijaintia on mahdollisuus varioida. Tavanomaiset kerrostalon säilytystilat (irtaimisto- ja ulkoiluvälinevarastot) löytyvät rakennuksen pohjakerroksesta. Helpon hissiyhteyden päässä sijaitseva kerrospiha tukee sujuvaa arkea: lastenvaunut, rullalaudan, rollaattorin tai kumisaappaat voi halutessaan säilyttää asunnon ulko-oven tuntumassa. Myös kylmän varastotilan rakentaminen kerrospihalle on mahdollista. 

ASUKASLÄHTÖISYYS 
Huoneistojakaumaa ja pohjaratkaisuja voidaan virittää asukkaiden toiveita vastaaviksi. Asukkaat määrittelevät pitkälti itse asuntokohtaisen ulkotilan ilmeen ja käyttötarkoituksen. Yhdistämällä kerrostason asunnot yhdeksi kokonaisuudeksi synnytetään lisää vaihtoehtoja: asunto + sivuasunto, väljä edustusasunto, asunto + työtila jne.

ENERGIATEHOKKUUS 
Rakennuksen ehjä ja kuutiomainen muoto on energiataloudellinen. Parhaaseen ilmansuuntaan sijoitettu kerrospihavyöhyke suojaa asuntoja ylilämpenemiseltä.

 

Kuvagalleria

Itsenäinen kerrostaloasunto
Viikki, Tiedepuisto, NCC, Fennia

Hankesivu »

Tunnus
keh-2009-3
Aikataulu

Suunnittelu 2008 – 2010
Viikinportin rakentaminen 2009 – 2011
Tsinnian rakentaminen 2011 – 2012

Hyväksymisvuosi

2009

Valmistumisvuosi

Fennian kohde maaliskuu 2011, NCC (Tsinnia) kevät 2012

Teema
Sijaintialue

Viikki, Tiedepuisto

Toteuttaja

NCC, Fennia

Yhteistyötahot

Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen

Tavoitteet

Itsenäinen kerrostaloasunto -hanke toteutettiin 166 asunnon uudisrakennuskorttelissa Viikissä. Kortteli käsittää kaksi tonttia, joista toiseen on tullut NCC Rakennus Oy:n saaman tonttivarauksen pohjalta 71 hitasomistusasuntoa ja toiseen vakuutusyhtiö Fennian varauksesta 95 vapaarahoitteista vuokra-asuntoa.

Kehittämisteemat kohdistuivat painotetusti NCC Rakennus Oy:n tontille. Ne ovat lisänneet asuntokohtaista itsenäisyyttä ja siten joustoa yksilöllisempiin asumistarpeisiin. Teknisin ratkaisuin ja huoneistokohtaisin kulutusmittauksin huolehditaan käyttökustannusten kohdentumisesta, tavoitteena asumisvaiheen säästöt.

Toiminnallisena ideana on ollut tuoda kaikki mahdolliset toiminnat asuntojen yhteyteen. Se tarkoittaa, että jokaisen asunnon yhteydessä on noin 5 m²:n suuruinen irtaimistovarasto, joka aukeaa joko eteiseen tai porrashuoneeseen. Huoneistossa on saunat, pyykinpesutilat ja kaikki, mitä asunto tarvitsee. Parvekkeet ovat suuria ja ne voidaan avata kesäisin, jolloin saavutetaan omakotitalon terassin avara luonne. Kohteessa on yhteinen saunaosasto näköalaterassein. Pyörätuolimitoitukselliset lasiseinäiset hissit soveltuvat luonnollisesti myös lastenvaunujen, pyörien ym. irtaimen kuljetukseen. Kellarikerroksessa ei ole käytännössä ollenkaan yhteistiloja tai varastoja.

Käyttötaloudelliset asunnot on rakennettu lähes täysin itsenäisiksi. Huoneistot von varustettu huoneistokohtaisilla sähkö- ja vesimittareilla. Lämmitysratkaisu on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Lämmitys tapahtuu Helsingin Energian toimittamalla kaukolämmöllä. Mahdollisimman hyvin tasapainotetun patteriverkoston kautta huoneistoihin tuotetaan +17ºC lämpötila. Tämä lämpötila nousee ns. ilmaislämmöllä (ihmiset, valaistus, yms.) 1–2ºC. Tämän jälkeen asukkaat voivat huonekohtaisesti nostaa huoneiden lämpötilaa sisäänpuhallukseen asennetulla sähkövastuksella haluamalleen tasolle.

Peruslämpö tuotetaan kohtuuhintaisella kaukolämmöllä ja marginaalienergia selvästi kalliimmalla sähköllä. Asukkaat maksavat sähkön kulutuksen eriteltynä muun sähkölaskun yhteydessä. Huoneistoissa on ts. huonekohtainen lämmönsäätö sekä huoneistokohtainen mittaus ja laskutus. Järjestelmästä aiheutuu vain vähäinen lisäkustannus. Tämä on selvästi alempi kustannus, mitä huoneistokohtaisissa vesikeskuslämmityksellisissä mittausjärjestelmissä on saavutettu. Lisäksi lisälämmön laskutus on vaivatonta.

Yhteenveto arkkitehtonisista ratkaisuista (PDF)

Yhteenveto taloteknisistä järjestelmistä (PDF)

 

Kuvagalleria

Seuranta

Kohteeseen rakennetaan kaksi identtistä taloa, toinen perinteisesti, toinen tavoitteissa kuvatulla tavalla ja näin voidaan suorittaa tarvittava vertailu. Fennian talojen avulla tehdään selvitys vuokra- ja omistusasuntojen välillä.

Tavoitteiden toteutuminen todennetaan seuranta- sekä palautetutkimuksin. Kohteessa tehdään kaksi tutkimusta. Itä-Suomen Yliopiston asumisen tutkimisen professori Anneli Juntto selvittää tässä sosiaalipoliittisessa tutkimuksessa asukkaiden kokemuksia ja suhtautumista huoneistokohtaisiin palveluihin. Tekniikan tohtori Jukka Pakarinen Optiplan Oy:stä suorittaa energiatalouteen liittyvät tutkimukset, joissa painotetaan kuinka paljon huoneistokohtainen lämmönmittaus ja -laskutus laskevat huoneistojen keskilämpötilaa ja vähentää energian kulutusta.

Loppuraportti: Itsenäinen kerrostaloasunto 2015 (PDF)

Tsinnia 2015: Tulosraportti (PDF)

Viikinportti 2015: Tulosraportti (PDF)

Itsenäinen kerrostaloasunto -kohteiden Viikinportti ja Tsinnia asukastutkimuksen yhteenveto (PDF)

Talotekniikkatutkimussuunnitelma (PDF)

Muuttokyselyn tulokset (PDF)

Hankkeen esittely Kehittyvä kerrostalo -seminaarissa 2015 (PDF)
Tallenne seminaarista Helsinki-kanavalla

Pienasuntojen kehittämishanke Preesens (Jätkän Ruusu)
Jätkäsaari, VVO

Hankesivu »

Tunnus
keh-2010-3
Aikataulu

konseptisuunnittelu 2010, rakennussuunnittelu 2011

Hyväksymisvuosi

2010

Valmistumisvuosi

Kohde valmis kesällä 2013

Teema
Sijaintialue

Jätkäsaari

Toteuttaja

VVO

Yhteistyötahot

Arkkitehtitoimisto HMV Oy

Tavoitteet

Päämääränä on ollut luoda uusi, nykyisiä vakiintuneita huoneistotyyppejä laadullisesti kehittyneempi malli pienehköille asunnoille ja niitä sisältävälle korttelille. Mallin kehittämisen lähtökohtana on ollut ns. slow housing- ajattelu.

Laadukas pieni asuntotyyppi autottomassa kerrostalossa on saanut nimen preesens. Asuntoratkaisun innovaationa on ollut pienehkö studioasuntotyyppi (noin 40–50+ m²), joka perustuu polveilevaan tilaratkaisuun alkovimaisilla ulokkeilla. Lisäksi ratkaisussa on tutkittu asunnon sisä- ja ulkotilan suhdetta sekä asumista palvelevien tilojen toimivuutta, erityiskohteena polkupyöräpaikkojen määrä ja laatu.

Kohde on toteutettu autottomana.

Kuvagalleria

Merenkulkijanranta
Lauttasaari, YIT

Hankesivu »

Tunnus
keh-2009-1
Aikataulu

Kutsukilpailu 2002

Suunnittelu alkoi 2003

Rakentaminen alkoi 2007

Hyväksymisvuosi

2009

Valmistumisvuosi

Alue valmis kokonaisuudessaan 2014

Teema
Sijaintialue

Lauttasaari

Toteuttaja

YIT

Yhteistyötahot

YIT Kiinteistötekniikka Oy

Arkkitehdit NRT Oy

Tavoitteet

Merenkulkijanrannan kortteli edustaa uudenlaista merellistä kaupunkiasumista Helsingissä. Kortteliin toteutettiin seitsemän taloyhtiötä, joita kaikkia yhdistää edistyksellinen ilmastointi-, lämmitys ja jäähdytystekniikka sekä upea sijainti. Ainutlaatuinen kortteli huipentuu rannassa kaksikerroksisiin, osittain veden päälle rakennettuihin arvoasuntoihin.

Tavoitteena oli toteuttaa korkealaatuiset asumisolosuhteet ekologisesti kestävällä tavalla sekä luoda asukkaalle helppokäyttöinen käyttöliittymä lämmityksen, jäähdytyksen ja ilmanvaihdon ohjaukseen
hyödyntäen uudenaikaisen automaatiojärjestelmän mahdollisuudet. Jäähdytyskaudella hyödynnetään merivedessä olevaa energiaa.

Asukkaan käyttötottumuksia ohjataan energiaystävälliseksi järjestelmästä saatavan seurantainformaation avulla. Huoneistot on varustettu YIT Niagara automaatiojärjestelmällä, joka ohjaa keskitetysti ilmanvaihto-, lämmitys-, jäähdytys-, merivesi- ja vedenmittausjärjestelmiä. Järjestelmällä voi helpon käyttöliittymän avulla säätää tarkasti ja yksilöllisesti kaikki huoneet asukkaan oman valinnan mukaisesti.

Kiinteistö on liitetty YIT:n 24/7 Valvomopalveluun, jonka toimesta toimivuutta seurataan kiinteistö-, asunto- ja huonekohtaisesti. Järjestelmän tuottama mittaustieto tallennetaan ja analysoidaan.

Arkkitehtonisesti ja rakennusteknisesti kohde edustaa kunnianhimoista suunnittelua. Rakennuskokonaisuus muodostaa kampamaisen sommitelman, joka terassoituu rantaa kohden. Kaksikerroksisina rakennuksen uloimmat osat ulottuvat kolmena eri puikkona laiturirakenteella meren päälle. Rakennusosat kurottavat kohti maisemaa ja merenrannan vaihtelevia olosuhteita.

Kerrosalaa kohteessa yhteensä 21 000 kem², asuntoja 225 kpl.

Kuvagalleria

Seuranta

Hankkeen esittelyt Kehittyvä kerrostalo -seminaarissa 2015:

Jyrki Tasa, NRT OY (PDF)
Petri Lehtinen, Caverion Oy (PDF)
Tallenne seminaarista Helsinki-kanavalla

Primääripihi kerrostalo
Kivikko, TA Rakennuttaja Oy

Hankesivu »

Tunnus
keh-2010-6
Aikataulu

Tontinvaraus 2010
Suunnittelu 2010 – 2012
Rakentaminen alkaa syksyllä 2012
Valmistuu vaiheittain 2013 – 2015

Hyväksymisvuosi

2010

Valmistumisvuosi

2013 - 2015

Teema
Sijaintialue

Kivikko

Toteuttaja

TA Rakennuttaja Oy

Yhteistyötahot

Helsingin Energia, Vapo Oy, Arkkitehtitoimisto Pekka Helin & Co Oy

Tavoitteet

Hankkeessa on ollut tavoitteena minimoida kokonaissähköenergian (primäärienergian) kulutus.

Kohde on suunniteltu ja toteutettu täyttämään A-energiatehokkuusluokan vaatimukset. Ratkaisuissa on huomioitumyös kesäaikainen aurinkosuojaus.
Primäärienergiankulutus on minimoitu mm.
- rakentamalla yhteissaunat huoneistokohtaisten saunojen sijaan ja lämmittämällä tilat pääosin matalalämpöisellä vesikiertoisella lattialämmityksellä (myös mukavuuslattialämmitykset),
- minimoimalla sähkölaitteiden energiankulutus varustamalla asuntokohtaiset lattialämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet kotona/pois –kytkimellä,
- varustamalla asunnot, sauna ja kerhotilat pellettitakoilla, ottamalla yleisten saunojen pellettikiukailta lämpö talteen saunaosastossa käytettävään käyttöveteen. Pellettien käyttö huoneistokohtaisissa takoissa ja yhteissaunoissa täydentää kaukolämpöä sekä vähentää sähkönkulutusta. Pellettihuoltojärjestelmä on rakennettu talokohtaiseksi.

Yksityiskohtaisempaa tietoa:

LVIA-suunnittelun primääripihitavoitteet

Sähkösuunnittelun primääripihitavoitteet

Kuvagalleria

Seuranta

Kohteen energian käyttöä seurataan 2–3 vuotta talojen valmistumisen jälkeen. Energian käyttöä verrataan niin sanottujen passiivitalojen energiankulutukseen, mm. TA:n passiivitalohankkeeseen Oulussa.

Modulaarinen esivalmistettu kerrostalo
Myllypuro, Rakennuttaja: TA-asumisoikeusRakentaja: NEAPO Oy

Hankesivu »

Tunnus
keh-2010-2
Aikataulu

Rakentaminen 2011 – 2012

Hyväksymisvuosi

2010

Valmistumisvuosi

2012

Teema
Sijaintialue

Myllypuro

Toteuttaja

Rakennuttaja: TA-asumisoikeus

Rakentaja: NEAPO Oy

Yhteistyötahot

KVR urakoitsija: NEAPO Oy

Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Hedman&Matomäki Oy

Tavoitteet

Tavoitteena oli rakentaa maan ensimmäinen modulaarinen kerrostalo maailman suurimmista esivalmistetuista asuntomoduuleista. NEAPO Oy on kehittänyt FIXCEL® teräskennoinnovaatioon perustuvaa moduulirakentamista.

TA-asumisoikeusasunnot rakennettiin, sisustettiin ja kalustettiin valmiiksi tehtaassa siten, että yksi asunto oli yksi moduuli. Myös hissitorni ja porraskäytävämoduulit valmistettiin vastaavalla tavalla. Moduulit koottiin tontilla kerrostaloksi ja rakennus viimeisteltiin paikan päällä.  

Kuvagalleria

Seuranta

Todentaminen tapahtuu valmiin ja laadukkaan rakennuksen muodossa.  Hankkeen yhteydessä kootaan käsikirjamaista materiaalia rakentamisesta. 

Hanke liittyy erityisesti NEAPO:n teknologian ja moduulirakentamisen tekniseen kehittämiseen. Rakennuslupavaihetta ovat edeltäneet useita vuosia jatkuneet erilaiset testaukset ja optimaalisten rakenteiden valinnat. NEAPO on toteuttanut useita erilaisia hankkeita viime vuosien aikana kuten päiväkodin, kelluvan huvilan ja hissi- sekä porrastorneja. Hankkeet ovat olleet tärkeitä askeleita kohti suurempaa kokonaisuutta - kerrostaloa.

Hankkeen suunnitteluprosessi on tutkittu erilaisia arkkitehtonisia ratkaisuja. Tontin ja ympäristön vaatimukset ovat olleet tiukat ja modulaarisia rakenteita on tutkittu monipuolisesti. Rakennuslupa vaiheeseen hioutunut ratkaisu yhdistää teknisen perusratkaisun paikkaan sovitettuun arkkitehtuuriin. Prosessissa kertyneen uuden tiedon myötä seuraavissa kerrostalokohteissa kehitetään NEAPOn teknologian ja monimuotoisemman rakennuksen massoittelun mahdollisuuksia. 

Airut (aik. Low2No), Jätkäsaaren energia- ja innovaatiokortteli
Jätkäsaari, Sitra, SRV, VVO

Hankesivu »

Tunnus
keh-2009-2
Aikataulu

Rakentaminen alkaa vuoden 2015 aikana.

Hyväksymisvuosi

2009

Valmistumisvuosi

2017

Teema
Sijaintialue

Jätkäsaari

Toteuttaja

Sitra, SRV, VVO

Yhteistyötahot

SRV, VVO, ARUP, Sauerbruch-Hutton, SARC, Vahanen ja Granlund

Tavoitteet

Sitra yhdessä SRV:n ja VVO:n kanssa on kehittänyt Low2No-konseptia, joka on kestävän suunnittelun ja rakentamisen uusi toimintamalli. Low2No tulee sanoista ”from low carbon to no carbon”. Low2No tuottaa kestävää rakennettua ympäristöä ja luo edellytyksiä ekologiselle kaupunkielämälle. Se on jatkuva kehittämishanke, joka tavoittelee vähähiilisyyden kautta asteittain hiilettömyyteen etenevää kaupunkirakentamista.

Rakennuksiin ja tekniikoihin liittyvä energiatehokkuus on osa kestävyyttä. Avainasemassa on myös sellaisten kulutustottumuksien mahdollistaminen, jotka lisäävät ihmisten hyvinvointia ja säästävät ympäristöä. Samalla asuinalueisiin liittyvät käsitykset muuttuvat ja syntyy uudenlaista kaupunkikulttuuria.

Jätkäsaaressa sijaitseva kortteli on ensimmäinen kohde, jossa Low2No-toimintamallia on kehitetty ja määritelty käytännössä. Kortteliin rakennettavien asuntojen ja Sitran toimitalon lisäksi sinne suunnitellaan mm. perinteisen ruokakaupan, lähiruokaa tarjoavia liikkeitä, ekopesula, yleinen sauna sekä mahdollisuuksia pienimuotoisiin kaupunkiviljelmiin.

SRV ja VVO rakennuttavat kortteliin noin 200 asuntoa ja Sitra itselleen uudet toimitilat. Asunnoista runsas puolet tulee olemaan omistusasuntoja, joista osa Hitas-rahoitteisia. Loput asunnoista ovat VVO:n vuokra-asuntoja.  Sitran toimitalon osuus on vajaa kolmannes 22 000 rakennusoikeusneliöstä, ja se tullaan rakentamaan puusta.

Energiaratkaisuina tulevat olemaan korttelia varten kehitettävä kivihiiletön kaukolämpö päälämmitysratkaisuna, vapaa maalämpö ilmanvaihdon esilämmitykseen, kaukojäähdytys tilojen jäähdytykseen ja aurinkosähkö osana korttelin sähköistystä. Helsingin Energia tuo korttelin lämmitykseen uuden kaukolämpötuotteen, jonka avulla nopeutetaan uusiutuvien ja biopolttoaineiden osuuden kasvattamista kaukolämmön tuotannossa. Kortteliin suunnitellaan myös älykäs energiaverkko ja reaaliaikainen sähkön mittaus, joiden avulla voidaan optimoida lämmön ja sähkön käyttöä ja vähentää päästöjä. Kortteli suunnitellaan siten, että päästään mahdollisimman lähelle vuonna 2021 voimaan tulevaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin nollaenergiatasoa.

Korttelia kehitetään kestävän rakentamisen kansainvälisen suunnittelukilpailun voittajatyön pohjalta. ARUP–Sauerbruch Hutton–Experientia -tiimin kumppanina ovat suomalaiset eturivin suunnittelu-toimistot SARC, Vahanen ja Granlund. Tavoitteena on käynnistää korttelin rakentaminen vuoden 2011 loppupuolella ja se valmistuu vuoden 2013 aikana.

Kuvagalleria

Seuranta

Hanketta seurataan.

Sukupolvienkortteli
Jätkäsaari, 20813/1,2,3, S-asunnot Oy, HOAS, Asuntosäätiö

Hankesivu »

Tunnus
keh 2012-3
Aikataulu

Rakentaminen alkaa vuoden 2015 aikana.

Hyväksymisvuosi

2012

Valmistumisvuosi

2016

Teema
Sijaintialue

Jätkäsaari, 20813/1,2,3

Toteuttaja

S-asunnot Oy, HOAS, Asuntosäätiö

Yhteistyötahot

CityInnoNets-projekti (Tekes, 2010-2011): Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, HSL, Seulo Palvelut Oy, Tekes, Movense Oy, Ympäristöministeriö, Aalto yliopisto
 
CIN-projekti (ARA, 2012): Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, HSL, Seulo Palvelut Oy, Tekes, Movense Oy, Ympäristöministeriö, Aalto yliopisto, Arkkitehtitoimisto Hedman & Matomäki Oy

Tavoitteet

Tavoitteena on ollut koerakentamisen avulla selvittää asumisen innovatiivisuutta usealla eri toiminta-alueella. CIN-innovaatiokorttelin kehittämisen tavoitteet ovat olleet:

1. Verkostojohtaminen, kaupunki-innovaatioiden jalkauttaminen korttelitasolle
2. Korttelin asumis- ja palvelukonsepti, palvelukonseptin luominen käyttäjälähtöisen prosessin avulla.

Alkuperäisenä kehittämisteemana oli myös moduuliarkkitehtuuri, modulaarisen esivalmisteisen rakennusteknologian kehittäminen kaupunkimaisessa ympäristössä. Moduulitoimittajan vetäydyttyä hankkeesta CIN-korttelissa luovuttiin moduulirakentamisesta.

CIN-innovaatiokorttelissa luodaan tilat ja toimintamalli asukaslähtöiselle, monisukupolviselle ja kansainväliselle kortteliasumiselle, jossa ytimenä ovat korttelin sisäkatu, yhteispiha ja keskitetyt palvelut sekä kerroksiin rauhoitettu asuminen.

Kortteliin toteutetaan monipuolista kaupunkiasumista: vuokra-asuntoja opiskelijoille, seniorille ja vammaisille sekä Hitas-omistusasuntoja.

Hanke on palkittu Vuoden Parhaat ARA-neliöt -tunnustuspalkinnolla.

Kuvagalleria

Seuranta

Hanketta seurataan aktiivisesti ja saatuja kokemuksia käytetään kerrostalotuotannon kehittämiseksi.                      

Finnforest-Peab puukerrostalo
Viikki, Latokartano, Etera

Hankesivu »

Tunnus
keh-2010-1
Aikataulu

Tontinvaraus 2010
Suunnittelu 2010 – 2011
Rakentaminen 2011 – 2012
Valmistuu 2013

Hyväksymisvuosi

2010

Valmistumisvuosi

2013

Teema
Sijaintialue

Viikki, Latokartano

Toteuttaja

Etera

Yhteistyötahot

Peab Oy, Finnforest, Arkkitehtitoimisto HMV,

Tavoitteet

Kehittämishankkeen tavoitteena oli puuelementtirakenteisen pienkerrostalojärjestelmän tuotteistaminen ja kilpailukyvyn todistaminen. Hanke oli MLO puutuoteteollisuus (Finnforest)
-johtoinen kehittämishanke, jonka tuloksena puinen pienkerrostalotuote tarjotaan valmiina palvelukonseptina.

Hankkeen aikana nostettiin uuden puuelementtitekniikkaan pohjautuvan kerrostalojärjestelmän tuotantotehokkuutta ja koko puurakennushankkeen tehokkuutta. Avoin pilari-palkkijärjestelmä on mahdollistanut myös aidon muuntojoustavuuden mahdollisuuden.

Finnforest - Kortteli Helsinkiin

Täältä voit ladata pdf-esitteen

Kuvagalleria

Ryhmävuokraus
Kruunuvuorenranta, A-Kruunu Oy

Hankesivu »

Tunnus
keh-2016-5
Aikataulu

2016 –

Hyväksymisvuosi

2016

Valmistumisvuosi
Teema
Sijaintialue

Kruunuvuorenranta

Toteuttaja

A-Kruunu Oy

Yhteistyötahot

Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on kehittää ryhmävuokra-asumiskonseptia. Tavoitteena on kehittää kohtuuhintaiseen, korkotuettuun asuntotuotantoon pääasiassa yhden hengen asuntokunnille suunnattu sosiaalisen kerrostaloasumisen malli, jossa ryhmä toisilleen ennalta tuttuja tai tuntemattomia ihmisiä jakaa vuokra-asunnon.

Konseptin keskeisenä tavoitteena on tilaratkaisuiltaan uusien asuntotyyppien kehittäminen, jossa yksityistä ja jaettua tilaa yhdistetään siten, että asukkaille pystytään tarjoamaan yksiön vuokratasoa vastaavalla vuokralla enemmän ja monipuolisempia tiloja. Jaetut asuintilat luovat puitteet sosiaalisten asuinyhteisöiden synnylle, mikä on tärkeä osa konseptia.

Asumiskonseptin kehitystyössä tutkitaan sijainnin vaikutusta ryhmäasumisen kiinnostavuuteen, ryhmävuokraukseen soveltuvia tilallisia malleja, muuntojoustavuutta, asukasvalinnan mekanismeja ja vuokraamiskäytäntöjä.

Kuvagalleria

Seuranta

Pilottikohteen toteuttamisen ja asukasryhmien muodostumista seurataan. Tavoitteiden toteutumista ryhmäasumisessa seurataan tilojen, asumiskokemusten, asukasvaihtuvuuden, vuokrauskäytäntöjen ja huoltotoimenpiteiden osalta. Kustakin osakokonaisuudesta laaditaan väliraportti, jotka kootaan yhdeksi julkaisuksi.

Urbaanit lapsiperheet
Kalasatama, A-Kruunu Oy

Hankesivu »

Tunnus
keh 2015-1
Aikataulu

2015–2017 

Hyväksymisvuosi

2015

Valmistumisvuosi

2017

Teema
Sijaintialue

Kalasatama

Toteuttaja

A-Kruunu Oy

Yhteistyötahot

Serum Arkkitehdit Oy
Aalto-yliopisto, Johanna Lilius

Tavoitteet

Lapsiperheiden sijoittuminen kantakaupunkiin on kasvussa Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla on kasvava kysyntä kohtuuhintaiselle asumiselle. Perhemuodoissa on tapahtunut muutos, joka ei toistaiseksi ole heijastunut asumisratkaisuihin. Hankkeen alussa tehdään yhteenveto urbaanien lapsiperheiden asumisen muuttuneista tarpeista. Hankittua tietoa sovelletaan suunnittelussa. Selvitysvaiheessa kartoitetaan kehittämisen ydinteemat. Ydinteemoilla varmistetaan, että suunnittelu vastaa lapsiperheiden asumisen kannalta oleellisiin kysymyksiin.

Alustavia suunnittelun painopisteitä ovat mm. yhteistilat ja perheiden kohtaamispaikat, sisäänkäynnit säilytystiloineen ja kuraeteisineen, piha-alueiden ympärivuotisen käytön parantaminen sekä asuntopohjien joustavuus esimerkiksi vuorottelevan vanhemmuuden ja viikoittain vaihtelevan perhekoon mukaan.

Suunnitteluratkaisuissa pyritään innovatiivisuuteen, korkealuokkaiseen arkkitehtuuriin, kohtuuhintaisiin rakentamis- ja asumiskustannuksiin sekä sosiaalisesti monipuoliseen ja yhteisölliseen kokonaisuuteen.

Kuvagalleria

Seuranta

Suunniteltu tulosten todentamistapa on raportti, joka sisältää

  • yhteenvedon projektissa käytetystä ja kerätystä tutkimustiedosta
  • korttelin ja talotyypin perusperiaatteiden ja ominaisuuksien havainnollistamisen
  • kustannustarkastelun yhteenveson
  • asukaskyselyn tai muun seurannan rakennetussa korttelissa

Urbaanit lapsiperheet -hankkeen välivaiheen selvitys 19.10.2016 (PDF)

HOAS Hima miniasunnot
Vuosaari, Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS

Hankesivu »

Tunnus
keh-2016-4
Aikataulu

2017–2018

Hyväksymisvuosi

2016

Valmistumisvuosi
Teema
Sijaintialue

Vuosaari

Toteuttaja

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö HOAS

Yhteistyötahot

Arkkitehtitoimisto Konkret Oy

Tavoitteet

Tyhjillään olevan toimistotalon muutos opiskelija-asunnoiksi. Rakennuksen normaalia suurempaa kerroskorkeutta hyödyntäen toteutetaan makuuparvellesia miniasuntoja. Kyseessä on HOASin pilottihanke. Miniasunnot tarjoavat opiskelijoille tarvittavaa yksityisyyttä kun taas monipuoliset yhteistilat tarjoavat mahdollisuuksia opiskeluun ja vapaa-ajan viettoon. Tavoitteena on yhdistelmä, joka hyödyttää asukasta enemmän kuin perinteinen kerrostalo.

Kehittämisteemoja ovat uudentyyppiset ja monipuoliset yhteistilat yhdistettyinä miniasuntoihin, rakennuksen käyttötarkoituksen muutoksen toteuttaminen kustannustehokkaasti, modulaarisuuden hyödyntäminen täydennysrakentamisessa sekä rakentamisen sujuvuus ja työmaa-aikainen kosteudenhallinta.

Miniasuntoihin pyritään toteuttamaan käytännölliset tila- ja säilytysratkaisut. Yhteistilat toteutetaan opiskelijoiden tarpeiden mukaisiksi. Suunnittelussa on mukana opiskelijatyöryhmä, jotta todelliset tarpeet näiden osalta voidaan kartoittaa. Suunnittelussa pyritään ennakoivuuteen, jotta rakennusvaiheesta tulee nopea ja kustannuskestävä.

Kuvagalleria

Seuranta

-

Puu- ja betonirakentamisen vertailu
Kuninkaantammi, Rakennusliike Reponen, A-Kruunu; Yrjö ja Hanna -säätiö

Hankesivu »

Tunnus
keh 2013-1
Aikataulu

2015–2017

Hyväksymisvuosi

2015

Valmistumisvuosi

2017

Teema
Sijaintialue

Kuninkaantammi

Toteuttaja

Rakennusliike Reponen, A-Kruunu; Yrjö ja Hanna -säätiö

Yhteistyötahot

VTT
Mittaviiva OY
RF Sensit Oy

Tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteena on verrata puurunkoisen ja betonirunkoisen asuinkerrostalon eroja suunnitteluvaiheessa, rakentamisvaiheessa ja käytön aikana. Kahden tontin yhtenevät asemakaavamääräykset ja kiinteistöjen lopullisten omistajien asettamat tilaohjelmatavoitteet tukevat tämän tutkimushankkeen onnistumista.

Tutkimuksessa verrataan suunnitteluun ja rakentamiseen käytettyä aikaa, rakennusten hiilijalanjälkeä, rakenteiden sisällä tapahtuvia kosteuksien muutoksia käyttöönoton jälkeen sekä asukastyytyväisyyttä.

Molemmille tonteille sijoittuu maanalainen autohalli ja kellaritiloja. Nämä rakenteet toteutetaan molemmilla tonteilla betonirakenteisina samanlaisella rakennejärjestelmällä. Tästä syystä vertailu aloitetaan ensimmäisestä asuinkerroksesta, koska vasta siinä rakennejärjestelmät eroavat toisistaan. Tutkimusohjelman alkaessa molemmat työmaat ovat lähes omia työmaitaan, sillä materiaalivirrat tulevat eri toimittajilta ja työmaalogistiikkakin poikkeaa toisistaan täysin.

Kuvagalleria

Seuranta

-